QUOTE
Ei mua sekään esim haittaa pätkääkään että ysärin puolivälin wörldin leffoissa on joka partti periaatteessa kuvattu Lockwoodissa, L.A. courthousella ja Wörldin hallilla. Se on se meininki mikä on.
Ei oo perustavanlaatuinen ongelma:) Ongelma kumminkin.
Nyt puhun vähän pontuksen ohi, en enää tiedä onko se kelannut asiaa näin, ja vaikee laittaa taas itsekkin sanoiksi mutta....
Noi ylläolevat worldin hallit ynnä muut esittää nimenomaan jonkun spotin, kaupungin, paikan, skenen niin kuin pontuksenkin leffa esittää mälmön. Ja tämä on hyvä. Nehän kuuluu samaan kastiin kun EE3 tai Stereon Frisco. World oli vaan LA.
Skatevideoiden fiilis ja formaatti meni mun silmissä pieleen silloin kun keksittiin että proot voi laittaa lentokoneeseen tai autoon ja kiidättää niitä ympäri maailmaa. Ehkä tää koskee enemmän just sitä että leffasta toiseen hypätään se uusi, entistä pahempi juttu vaikka macban nelosista. Mutta samaa näkee myös leffojen sisällä siten että juttuja ei ole enää niin kelattu vaan ajetaan ympäri amerikkaa ja tehdään samaan reiliin mitä pystytään. Se kuka tekee pahimmat saa vikan partin. Se, että skeittaaja ei ole enää kuvattu siellä missä se asuu ja kehittyy sellaiseksi skeittaajaksi kun on, vie vaan leffasta sen hengen ja sydämmen ja muuttaa sen vaan suorittamiseksi. Eli väitän että tämä touri/matka pohjainen kuvaus muutti skeittauksen tylsemmäksi, koska ei tarvitse enää käyttää aivoja siihen spotin löytämiseen. Joka kaupungissa on portaat/reili/spotti mistä voi käydä heittämässä sen varmimman trikkinsä alas.
Esim... 7 year glitch. Ricky Oyola Barcessa. Ei liity mihinkään. EE3 Ricky Oyola Phillyssä. Liittyy fiilikseen.
Miten tää liittyy Pontuksen sanomaan? Ei hajuakaan.
edit.
QUOTE
telle kelpaa paremmin samalta spotilta trikit vaikka leffan viidessä eri partissa, kun 5 minuutin partti putkeen sitä samaa spottia.
Oon muuten tässä eri kannalla. Ite pitänyt aina spotti lähtöisistä pätkistä, niin kauan kun sitä ei viedä liian pitkälle. Esim. Ban This guy....street partti. Niissä on enemmän se skeittauksen sessarifiilis sen sijaan että olis vaan yksittäisiä "suorituksia" mitkä ei liity toisiinsa. Ehkä toi "eteenpäin menevä" on vähän väärä termi. Ennemmin joku rytmittömyys olisi parempi. Leffat ei oikein ala tai lopu mistään, eivät kerro mitään, paitsi sen kokoelman x skeittaajan y temppuja.